Nelinpeli sai alkunsa junassa, haki muotoaan bussikaistalla, kasvatti raamejaan metrotunnelissa ja löysi äänensä suojatiellä.

Tarkoitan siis sitä, että Nelinpeli sai alkunsa siitä, että halusin vain osallistua keskusteluun.

Kun allekirjoittaneen männävuotiset työ-, koti- ja välimatkat sutjakoituivat uppoutuen mm. GFW Radion, 1UP Yoursin sekä Giant Bombcastin lähetyksiin, alaa mieleni sopukoissa valtasi pienin harppauksin äänekkäämmäksi äityvä mielihalu tulla kuulluksi. Olla osana jotain sellaista, johon välillisesti olin jo leimautunut lempipodcastejani korvat punaisena ahmien. Halusin uppoutua syvästi rakastamani taiteenalan maailmaan ja tuoda näkemykseni esiin. Julistaa ja kuulla vastakaiku. Koska minulla oli ja on sanottavaa.

Olin tässä vaiheessa toiminut suomalaisissa pelimedioissa 16-vuotiaasta saakka. Vuonna 1996 aloitin avustajana MikroBitti-lehdessä ja olen siitä eteenpäin jättänyt jälkeni useampaankin peli- ja musiikkiaviisiin niin paperin kuin sähköisen viestinnän airueilla. En kuitenkaan ollut tähän mennessä perustanut ja pyörittänyt mitään sellaista, jota voisin kutsua omakseni. Olin palkkakynä, osallinen vaan en vastuullinen.

Huomasin haluavani enemmän päätäntävaltaa, tiukemman otteen härän sarvista. Jotain itsenäistä, riippumatonta. Jotain omaa.

Nelinpelin prototyyppi syntyi monta vuotta ennen asemansa vakiinnuttaneen nykynelikkomme yhteentörmäystä. Istunnot erinäisten Suomen pelimedian edustajien kanssa poikivat ajatuksia lennokkaasta podcastista, jota tähdittäisivät eri pelilehtien ja -sivustojen kynäilijät. Avainsanana pyöri usein ammattimaisuus. Koekeskusteluja tehtiin baareissa ja kahviloissa, ideoita viskottiin puolin ja toisin. Inspiraatiota ammennettiin yhteisestä halusta kehittää Suomen pelimedian kenttää entistä monialaisemmaksi.

Aikataulullisten mahdottomuuksien varjostaessa suuria suunnitelmiani kuoppasin lopulta ajatuksen toimittajakeskeisestä Nelinpelistä. Aikaa kului, mutta huomasin, etten voinut päästää irti unelmastani. Aloin visioida kokonaisuutta puhtaasti fiilispohjalta toimivaksi porukaksi, jossa mediakeskeisten kannusten sijaan koetinkivenä olisi porukan sisäinen kemia ja vilpitön rakkaus pelejä ja pelialaa kohtaan. Halusin mukaan tyyppejä, joiden kanssa juttu luistaisi ja joiden persoonallisuudet täydentäisivät toisiaan.

Mitään takeita suunnitelman toimivuudesta ei ollut. Piti vain toivoa parasta.

Ensimmäinen mukaan pyytämäni ihminen oli vanha lapsuudenkaverini Sebastian Webster, jonka tiesin suhtautuvan peleihin vähintään yhtä valtaisalla intohimolla kuin minäkin. Mies vastasi muuan ravitsemusliikkeessä esittämääni liittymispyyntöön antamalla minulle mojovan suudelman suoraan huulille. Otin sen hyväksyntänä. Sebastian on ollut alusta lähtien Nelinpelin kulissien takaisissa operaatioissa tärkein aseveljeni.

Seuraava Nelinpeli-soturi liittyi mukaan sanoilla, jotka toistuivat kutakuinkin näin: "kai mä voin kokeilla, emmätiä". Lausuja oli tietenkin hardcore-pelaajien terävimmän kärjen kohtalokkainta leikkauskulmaa edustava Mika Niininen, jonka lakoninen ja usein meitä muita kursailemattomampi tyyli tuo juttutuokioihimme tarpeellisen ja toivotun annoksen astetta realistisempaa asennetta. Mika on myös vastuussa leijonanosasta Nelinpelin eksoottisempia Mulkaisuja ja Varaslähtöjä, sillä miehen etsimeen löytyy harvinaisen monipuolisesti eriskummallisen omalaatuisia indie-outouksia.

Nelisakaraisen kokonaisuutemme täydensi remmiin viimeisenä lenkkinä löytynyt Sami Saarelainen, joka pari kertaa vieraspallia kuluttaneena osoittautui täydelliseksi neljänneksi pyöräksi menomobiiliimme. Samin mukaan esitettyäni kysymyksen josko mies haluaisi täysillä mukaan, hän odotti kärsivällisesti kunnes lopetin puhumisen vain päästäkseen sanomaan kyllä. Uutishaukkamme on usein eniten pihalla populaarikulttuurin myrskytuulien tulo- ja menosuunnista, mutta tukkii nörttitietoutensa aukot vilpittömällä innolla aihepiiriä kohtaan.

Vuodet vierivät, mutta muutokset ovat luonnollinen osa elämää. Valitettavasti sekä Sami että Sebastian poistuivat Nelinpelin riveistä lähes peräjälkeen – joskin eri syistä – ja jäimme Mikan kanssa kahdestaan arpomaan ja ihmettelemään, kuinka jatkaisimme Nelinpelin tarinaa. Yhteinen päätös kuitenkin oli, ettemme anna Nelinpelin vaipua unholaan.

Yksi jos toinenkin tovi vierähti, kunnes Nelinpelin rivistö täydentyi jälleen uuden jäsenen myötä: alun perin Nelinpeli Podcastin Metal Gear Solid -erikoisjaksossa vieraillut MP Ritvola, tuttavallisemmin Mape, allekirjoitti sopimuspaperit verellään liittyi osaksi Nelinpelin vakiokalustoa. Nimikkonaurulla, -mutinalla ja -peliohjainkidutuksella varustettu peleistä, elokuvista ja musiikista sielunravintoa ammentava kokovartalonörtti istui osaksi Nelinpelin eklektistä miehistöä kuin nakutettu, ja jatkoimme tutulla julkaisutahdilla kolmikkona.

Seuraava Nelinpeli-kirjan lehti kääntyi, kun Mape siirsi elintilansa Suomesta Kanadaan ja Sebu palasi osaksi vakkarimiehistöä. Vuoden 2022 alussa Nelinpelin potilasjoukon vakioriveihin liittyi podcast-vieraana usein viihtynyt sekä Nelinpeli-suurperheen kiintokasvona tunnettu, maltillinen monitaituri ja aikalordin supervoimilla kruunattu fiilispelaaja Antero Linde. Näiden mystisten ynnä majesteetillisten manööverien myötä Nelinpelin keskiö on jälleen vakiintunut ydinnelikoksi, jonka ympärillä on useita loistokkaita peli-intoilevia jermuja ja jermuttaria.

Nelinpeli on ollut alusta lähtien kunnianhimoinen projekti. Vaikka teemme tätä harrastepohjalta, ylläpidämme vankkaa duunarimentaliteettia ja tuotamme materiaalia tasaisen varmaotteisesti vuodesta toiseen. Laitamme itsemme likoon. Olemme yhteistuumin sitoutuneet tekemään parhaamme Nelinpelin nimissä, emmekä vähempään tyydy.

Nelinpeliä tehdään sydämellä ja voittoa tavoittelematta; vain ja ainoastaan siksi, että tätä me haluamme tehdä. Olemme alusta lähtien ottaneet sen asenteen, että sisällön laadussa ja määrässä ei säästellä, vaan pyrimme aina parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen omilla ehdoillamme. Kaikki eivät tykkää, mutta pääasia on että meille maistuu. Se on nähdäksemme ainoa tapa jolla voi seistä sanojensa ja tekojensa takana taipumatta.

Kiireisimpinä aikoina Nelinpeli on kuormittanut aikataulujani niin tuntuvasti, että pahimmillaan yöunet on karsittu minuutteihin. Päivääkään en vaihtaisi pois.

Jason Ward